Uutisia

hurtuuki slangi nainen lainasana vaate
Ruotti
huckle, sjal
Suomi
huivi, liehuva vaate, havilinen leninki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Fler ord: havilinen, simhaus, hatura, kläppi, naakia, naakata,, toopi, plompuuki polsterinpäälinen,klasisilmät, klosetti, pärmi, nättinki, toppineula, jo ainaki, hiljastua, primhauttaa, priihmauttaa, preivi, sunkhaan, unheuttaa, hihot, jälkhiin, klaakottaa, prämhäyttää, välhin, välleen, pruuvit, lämhäyttää, kruuvata, mookata, ookata, henttari, fati, sokkeri, pännä, följy, knappi, topata (pullaa), toppasohva, matrassi, löystäkki, pranstaaka, yhtehnään myöthäänsä, konstvärkki, takstooli, nuuka (tarkka), sole niin nuukaa, hollari, kuelma, kuelmatikut, paisteklasit, kilottaa, kompiainen, killata, kranni, tikkutröijy·
Lähde
Facebook. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-28
kursu luonto itäsuomi lainasana-saame
Ruotti
ravin, dal med branta klippväggar
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö
Esimerkki
Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto: piston kurssuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame östfinska, kursu naturnamn naturbäck, låglänt dal med bäck, låglänt blöt sänka; östfi kurso blött ställe, blöt sänka (A Salminen k 1547, SMSA). Dal med å el kallkälla längst ner.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-25
kokko satu sananlasku itäsuomi lintu
Ruotti
kungsörn, Aquila chrysaetos
Suomi
kotka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Ylitornio, Alatornio, Vettasjärvi, Täräntö, Parakka, Vittanki
Esimerkki
Parakka: Kymmenestä kynnestä se kokkoki syöpi. Hakanen: Merikokot ja kokot.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Finska maakotka. Hävdas ta småbarn ur vagga, tar renkalvar och får. Stfi maakotka. Latin Aquila chrysaetos. Kokkoki parhaat kynsistä syöpi.
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
kiipan kaappaa ilmaus
Ruotti
nätt och jämnt
Suomi
juuri ja juuri
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Nipin napin/kiikun kaakun. Soli siinä ja siinä. Just ja just
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
koste/t/ vesi
Ruotti
eda, bakvatten, bakström
Suomi
takavirta, koste, pyörre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti1, Järämä2, Ullatti2, Kainulasjärvi1, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Raisinvuono, Rovaniemi, Inari; Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Karunki, Ylitornio, Arpela, Sieppijärvi, Vittanki
Esimerkki
Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Pajala, Karunki, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Ylitornio, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pyörre id. Dialektalt svenska: agga.
Lähde
Artimo, Paloheimo, Isoniemi, Rapola, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
niva luonto vesi
Ruotti
stryka, strömdrag, liten fors, grund med strömmande vatten
Suomi
virtava suanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Inari, Kuolajärvi, Lemminjoki, Kemijärvi, Parakka, Kompelusvaara, Arpela, Vittanki, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Nattavaara, Järämä, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Roikonniva t ex ovan Mestoskoski. Dialektalt: Strucka: dialekt för strycka, (smalnande) del av älv, strömhastigheten ökar utan att övergå till större fors.
Lähde
I. Tuovinen, Sjöström, Valonen, Sipola, Itkonen, Isoniemi, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-24
ei kestä ihminen
Ruotti
varsågod, det var så lite
Suomi
kiitos
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ei kestä kiittää, ei kestä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-21
kestää
Ruotti
löna sig, vara värd
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, kyllä se vain kestää hulluv vasikan kaah kilpasille lähteä, Rovaniemi.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
Muokattu
2024-09-21
anurakki lainasana vaate
Ruotti
anorak
Suomi
urheilutakki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mulla oli anurakki talven aikana kun menin hihtomhaan.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-21
hatura slangi keho lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
hår (nedl)
Suomi
tukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Ottaa haturasta kiini ja tukustethaan reilusti. Se otti haturasta kiini. Oos tuo hatura teile tuttu? Soon vissiimmästi tuo hatura eri ko raiveli?
Kulttuuri taustaa sanasta
Nedlåtande, vardagligt
Lähde
Meänkielen sanakirja, Matti Junes. Nedtecknat Lars Lampinen.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-21
Britti, Briita nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Britt, Britta
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Iiskon Britti, Britt Ryngmark. Ja Mäen Briita. Kainulasjärvessä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-20
kotka lintu
Ruotti
kungsörn, Aquila chrysaetos
Suomi
kotka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Vittanki, Alatornio
Esimerkki
Kittilä: Kussa raato, siihen kotkat kokkoontuvat..
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kokko, kokkohaukka. Harvinainen. Kokko on tavalinen Latin Aquila chrysaetos
Lähde
Artimo, Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-20
siemenpottu lainasana ruoka
Ruotti
sättpotatis
Suomi
siemenperuna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-18
kalma hautajaiset näkymätön maailma
Ruotti
dödslukt, dödsvarsel
Suomi
kuoleman haju
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Parakka, Vittanki.; Svappavaara, Vittanki
Esimerkki
Svappavaara: kalma haisee, kalman haiju. Vittanki: kalma haisee ku s-oon kuollu, ja jos sitä kerran on kuolhela väki (haltiat) nii se se haisee? Se tullee niin lämmin haalea kalmanhaiju missä se kuolheenväki liikkuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
En del bybor känner dödslukten några veckor innan någon avlider. T ex poeten och den synske Mestos Pekka i Kainulasjärvi, Mestosvaara. De kan då uppkomma rykten att snart skall någon till att dö. Men man vet inte vem. I Kainulasjärvi fanns flera som kunde känna och ana när döden skulle komma ånyo på besök. Dessa personer fruktade man delvis, åtminstone barnen gjorde det. Och när döden kom sa man: Johan se tiesi. T ex ansågs Märta Fellsjö, Saajon Märta vara en som kunde känna dödsvarsel. Varsel om övernaturliga väsen, dödsvarsel
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Paloheimo, Paavola, Hämäläinen, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-17
kalma satu näkymätön maailma hautajaiset
Ruotti
följeväsen, ledsagar den avlidne till graven, osynliga luktväsen
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
kalmak kuhisevat, kuhuväkit, kuhiaiset, ku ruumista saatethan, pienet, sen noutajat, kiehuvat sielä massa, survova
Kulttuuri taustaa sanasta
Bor framförallt i kyrkogårdar och kan följa med jorden i skorna till den avlidnes hem. Skorna bör rengöras efter besök på kyrkogård. Kan tynga ner liksläden så att hästen inte orkar dra. Man kan då tippa omkull släden och banka på den så att dessa försvinner. Dessa väsen, surrar och puttrar i jorden. Är små. Harriet Pekkari: OM KALMA I FINSK FOLKTRO. I Parakka finns en ö som heter KALMASAARI, de dödas ö: Finskans ord kalma har betydelsen död, lik eller eller grav, ibland också skadlig kraft som berövar människan livet. Kalma kunde smitta genom föremål som hade tillhört avlidna eller t.ex. vatten som den avlidne hade tvättats med. Likaså kunde man få kalma av begravningsplatser, skelett eller brädor som den avlidne hade legat på. Vesikalma kunde man få från en plats där någon hade drunknat. Särskilt fruktad var keskosen kalma dvs kalma som man kunde få från en plats där ett för tidigt fött barn hade begravts. Den som hade smittats av kalma kunde bete sig sinnesförvirrat, eller nervöst. Ett varigt sår kunde vara ett tecken på att man hade drabbats. Kalma botades genom att den skickades tillbaka till de döda. I magiska formler representerades dödsriket av kyrkogården och myterna om Tuonela, Norden eller Underjorden. Därför botade man kalma genom att till exempel bada de sjuka i vatten som hade tagits från en bäck som rinner norrut eller mot solnedgången. Badvattnet bars sedan till kyrkogården. Andar, väsen som förknippades med döden kallades kalmafolket. De framlidna förfäderna betraktades som närstående och respekterades men kalmafolket förnams som en obestämd och skrämmande rörelse på begravningsplatsen . I närheten av kalmafolket skulle man vara tyst och det var olämpligt att skratta eller springa på kyrkogården då störda eller förolämpade avlidna kunde bli förargade. Uppretat kalmafolk orsakade sjukdomar hos de som hade förolämpat dem. En djärv trollkunnig kunde leja kalmafolk för sina egna behov genom att köpslå med anden som vaktade över begravningsplatsen. Detta var dock farligt då kalmafolket ibland kunde ta makten över sina värdar. Man trodde också att kalmafolket kunde vandra från kyrkogården för att hämta en dödssjuk människa till dödsriket Tuonela. Vanliga människor var oftast oförmögna att se denna dystra procession, men att den döende själv, trollkunniga och djur kunde förnimma den vandrande döden.
Lähde
I Tuovinen, Harriet Pekkari. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-17
pingota ihminen
Ruotti
springa
Suomi
juosta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, iänpuoli, pohjoisosa
Kulttuuri taustaa sanasta
Ihmiset pinkoivat ainaki meijän nuoruuenkielessä. Kainulasjärvessä: Hevoset juoksevat ja ihmiset laukkovat. Hirvet tolvaavat. Äĺä sie lauko että et lankea ja tärvää itteästi.
Lähde
Veikko Pahajoki. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-15
saikka lainasana ruoka
Ruotti
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Minun sanat. Per Huuva: Aina meillä juothin tetä , kaneliteetä jälkhin saunan. Vanha nimi sillä oli saikka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laina ryssän kielestä.
Lähde
Per Huuva.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-14
purnu metsästys lintu
Ruotti
snölega för fågel, snögrop för ripa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-13
tolpio lainasana ihminen ilmaus
Ruotti
idiot
Suomi
idiootti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Hän on tolpio, yksinkertanen "pärheitä kainalossa".
Kulttuuri taustaa sanasta
Lån svenskans stolle.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-11
askoppi lainasana kotitalous
Ruotti
askkopp
Suomi
tuhkakuppi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Askoppi ja tuhkakuppi. Molempia käytethiin.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-08
kolso lintu
Ruotti
svärta
Suomi
pilkkasiipi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Muonio, Sieppijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
fi pilkkasiipi. Katto meriläinen. Latin Melanitta fusca
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-08
taikayö näkymätön maailma nainen ihminen shamaani
Ruotti
natt, lämpad för trolldom
Suomi
taikayö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Kronttiämmät kulkevat jonaki taikayönä navetoisa
Kulttuuri taustaa sanasta
Yö, jota pidetään erikoisen soveliaana taikojen tekemiseen
Lähde
Artimo. Nedtecknad av Virpi Ala-Poikela. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-07
uhka sananlasku
Ruotti
hot
Suomi
uhka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Rovaniemi Kemi: Se uhka kais sitä pelotti tottelemhan
Kulttuuri taustaa sanasta
Uhkaa ei uhala korjaa.
Lähde
Paloheimo. Nedtecknare Jukka Korva. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-06
uhka
Ruotti
ganska, rätt; väldig
Suomi
aika, melko
Sanaluokka
adjektiivi atverbi
Paikkoja
Puoltikasvaara, Svappavaara, Isovaara-Storberget, Ullatti, Soutujärvi-Skaulo, Hakanen, Leipojärvi,
Esimerkki
Leipojärvi: Uhka hyvä, Nattavaara: Uhka iso
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa aika id
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-05