Uutisia

fimppi lainasana
Ruotti
fimp, cigarett-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Ennen oli paljon fimppiä tuhkakupissa. Nyt ei ole ees tuhkakuppia.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-04
sotkukieli etnisyys kieli jellivaaransuomi
Ruotti
skitspråk, blandspråk
Suomi
sekakieli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Esimerkki
Monet tykkäsit ennen ette Meänkieltä oli sotkukieltä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-04
frii lainasana
Ruotti
fri, ledig, gratis
Suomi
vapa, ilmainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: No ei mie tiä frii niilä oo kaikki ruoka ja 281
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Kaarakka, Nedtecknare: Nikupeteri. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-04
tolvata
Ruotti
springa snabbt
Suomi
juosta nopeasti
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Hirvi tolvaa.
Lähde
Lapin sanoja 2006. Ord ur finsk nätsida, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-04
välhiin
Ruotti
ibland
Suomi
joskus, toisinaan, välistä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-04
potkuriloova kotitalous lapsi
Ruotti
barnlåda i sparkstöttning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Iänpuolen Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Väylänvartisten sanakirja
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-04
sipikka lapsi reki itäsuomi
Ruotti
liten körsläde, barnsläde
Suomi
lasten kelkka, reki
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vertaa potkuriloova. Sipikka oli kans lasten loova sparkkarissa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-04
murkku sää luonto lainasana-saame
Ruotti
tjocka, tät dimma
Suomi
tiheä sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Murkussa on tunturit.
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-04
maito ruoka etnisyys
Ruotti
mjölk
Suomi
maito
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Ylitornio, Alatornio, Pajala, Jellivaara, Kompelusvaara, Parakka, Jukkasjärvi, Parakka, Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Lehmä on maiosa. Vittanki: Keiturin maitoa kesäkylissään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. IB Uusitalo: Nue maalta ja nue veeltä mutta lisäten lehmän maito. Man skulle vara noga med att ange hur mycket man fått från land (vid jakt) och från vatten (vid fiske) men mjölken kunde man avrunda uppåt. Ehkä: Nue = nuuka.
Lähde
I. Tuovinen, Häll, Hannula, Artimo, Kena. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-03
huuvemetto lempinimi/haukkumanimi metsästys lintu
Ruotti
tjäder kölddag vintertid i trädtopp
Suomi
puumetso, lalva-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Lähde
Birger Winsa, IB Uusitalo. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-01
homemetto lintu metsästys lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
gamtjäder
Suomi
vanha metso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-01
vara: olla varoila
Ruotti
beredd
Sanaluokka
verbi adjektiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Mie olin varoillani että ku se tullee mie saan sen kiini (jänis).
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-31
Junkka paikannimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Parkalompolo
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Vanhaa
Esimerkki
Junkka on vanhaa nimitys Parkalompolosta. Junkkalainen on parkalompolainen. En tiä miksi.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-29
konkka lainasana
Ruotti
konkurs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-29
puukullit ihminen lempinimi/haukkumanimi jellivaaransuomi nainen
Ruotti
äldre kvinna utan karl, lesbisk
Suomi
puukullit
Sanaluokka
substantiivi substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Både singularis och plural i Gällivarefinskan. -t
Muokattu
2024-08-28
puukulli nainen mies lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
kvinna som utför manliga sysslor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Junosuando
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa knapsu
Lähde
Bror Astermo, Junosuando. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-28
Nykämä satu paikannimi
Ruotti
Nykämä
Suomi
Nykämä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus
Esimerkki
Narkauksen färipaikan alempana on Nykämä. Sanothaan ette ensi asukas asettui siihen. Nykämä voipi merkitä suunile sammaa kun niva, virtava paikka suanossa.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-28
nykämä luonto vesi
Ruotti
strid ström i sel
Suomi
virtava joki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Kyllä siinä joessa nykämät on.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nykälä on paikka Narkauksen väylän rannala. Vertaa niva.
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-28
syyttää päätä
Ruotti
skylla sig själv
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Syyttäkhööt päätä merkittee oma syy.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-08-25
raajoa kotitalous eläin
Ruotti
stapla, trava i högar, stycka
Suomi
pinota, kasata, paloitella
Sanaluokka
verbi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-25
silmikooli kotitalous
Ruotti
ansiktsskål (tvättning)
Suomi
pesovati, jossa pestiin kasvot kädet (ko tulthiin navetasta)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-24
naamalauta keho
Ruotti
fult ansikte
Suomi
ruma naama
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-08-24
naama keho
Ruotti
nuna, ansikte
Suomi
naama, kasvot
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Ruma naama mutta kaunhiit kasuvet. Naama on vähän alentava. Naamalauta.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-24
nykyrä luonto
Ruotti
liten tvärtbrant backe
Suomi
pieni mäki, nykyrä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö
Lähde
Tiesmaa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-23