Tulokset

rusina ruoka
Ruotti
russin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
saikka lainasana ruoka
Ruotti
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Minun sanat. Per Huuva: Aina meillä juothin tetä , kaneliteetä jälkhin saunan. Vanha nimi sillä oli saikka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laina ryssän kielestä.
Lähde
Per Huuva.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-14
satsuumas ruoka lainasana
Ruotti
satsumas
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
seisoa ruoka kotitalous
Ruotti
jäsa
Suomi
nousta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mamma sanoi ette leipä(taikina) piti seisoa vähän aikaa pellin päälä. Leipä oli sekä paistettu ette leipätaikina pellilä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-06-21
siemenpottu lainasana ruoka
Ruotti
sättpotatis
Suomi
siemenperuna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-18
sokeroita ruoka
Ruotti
försockra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
sokerilla maustaa, päällystää
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka
syä niin ette parta tärisee sananlasku ruoka kieli ihminen
Ruotti
talessätt och uppmaning om att man ska äta ordentligt
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Esimerkki
Syä nyt, poika! Niin ette parta tärisee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanligt uttryck i byn. Muntliga källor
Muokattu
2024-05-31
syöskenellä ruoka
Ruotti
småäta
Suomi
syöskennella
Sanaluokka
verbi
Lähde
Meänkieelen sanakirja.. Tallennin Lars Lampinen
sölkäviilo kala kalastus jellivaaransuomi ruoka
Ruotti
åttaårig sik som måste delas från ryggen vid saltning
Suomi
suuri siika
Paikkoja
Jukkasjärviområdet
Lähde
Jukkasjärvilaiset. Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-24
tee lainasana ruoka loru
Ruotti
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
(ylheinen)
Esimerkki
Bertil Reinhold Isaksson: Mie olen käsittänny ette ”joka tietä” juopi niin häätyy kravia aijaa. Siis ette jos tien juopii ylös niin se ei ole ja silloon pittä kravia myöten aijaa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-18
tetra lainasana kotitalous ruoka
Ruotti
förpackning, tetra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta. Kun sai maistaa oikeata lehmän maitoa tetrasta kätevästi huomas ette valheelinen lehmänmaito oli paljon rasvasempi. Mamma myi sitä rasvamaitoa koulhuun, ja mie häpesin kun se teki sitä. Ja viimen koulu alko osthaan oikeata tetramaitoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tetraförpackad mjölk kom till Kainulasjärvi ca 1964. Skolan började köpa mjölk i tetra och det krävdes att mjölken är pastöriserad. Ordet tetra är inlånat från patentet som lade grunden för företaget Tetrapak.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-21
tilli kasvi ruoka
Ruotti
dill
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Kemi
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka, Paloheimo
tonka ruoka jellivaaransuomi eläin keho lainasana-saame
Ruotti
den fettfria delen av en skinka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Tonkahuornanen
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-14
tröösokkeri ruoka
Ruotti
strösocker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja
Lähde
Tallennin Tuovinen
tröösokkeri ruoka
Ruotti
strösocker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja
Lähde
Tallennin Tuovinen
tuoret ruoka jellivaaransuomi
Ruotti
färsk, fuktig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
töttö ruoka kotitalous
Ruotti
litet kärl av näver för förvaring av ex. socker, näverburk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
unimaksa ruoka kala keho
Ruotti
gäddlever
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Kittillä
Kulttuuri taustaa sanasta
”hauenmaksa, jonka alle Haikara oli henkensä kätkenyt (nimitys Kittilän Kelontekemästä)” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
uutisrieska ruoka kotitalous
Ruotti
färsk riska, nybakat bröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Lähde
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
valkoherukka ruoka kasvi
Ruotti
vitvinbär
Suomi
valkoherukka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sporadiskt i Tornedalen/Malmfälten. Mer vanligt i Finland.
Lähde
Torbjörn Ömalm.
vaulut ruoka eläin kotitalous
Ruotti
blodkorv av kotarmar
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Lähde
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
vellikaara ruoka puu kotitalous lapsi
Ruotti
vällingskål av trä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Vittanki
Lähde
Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.].. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-17
veriklimppi lainasana ruoka
Ruotti
blodpalt
Suomi
verikakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Veriklimppiä keitethiin ja tehtiin kun muukin klimppi, mutta siinä oli verta. Makeat paistaa sjiivoissa paistipannussa jälemin.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-25
verimakkara ruoka
Ruotti
blodkorv
Suomi
verimakkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Det finns två sorter. 1 Verimakkara: Som gjordes av ister, blod, mjöl, salt som fylldes i tarmar från ko, ren, får (fjälster som det heter med ett finare språk). 2. Pylsy: Samma procedur men man fyllde en av kons magar/renmage. Den lurviga sidan utåt. Det knastra när man åt magskinnet. Såg ut som en stor grålurvig motbjudande fylld påse i grytan. Mycket god! Den bästa "korven" Pylsy betyder pölsa, men det var kokt fylld mage. Än bättre när man stekte dem i skivor efteråt och åt med lingonsylt. Delikatesser av bästa slag. Massor av feta kalorier. Det sades att man inte behövde äta på en vecka efter en rejäl festmiddag. med blodkorv och pylsy. Ofta hade man blodpalt bredvid. Lika gott att steka i skivor efteråt. Lite mer info på
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-03-28